Vieraskynäblogi Taina Leinonen
Kainuun ennakointihanke (2022-23) toteutettiin keskellä poikkeusaikaa ja muuttuneita olosuhteita. Aika oli haastava, mutta otollinen vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien laatimiselle ja erilaisten valmiuksien tarkastelulle muuttuneessa maailmassa. Pitkittyneen poikkeusajan ja muuttuneen maailmantilanteen aiheuttaman epävarmuuden myötä sukelsimme tarkastelemaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia siitä, miten Kainuussa eletään tulevina vuosikymmeninä.
Tulevaisuuden taidot – Kainuu ennakoi -hankkeessa päivitettiin Kainuun puiteskenaariot, joihin rakennettiin neljä erilaista vaihtoehtoa Kainuun tulevaisuudesta. Vain aika näyttää mitä tuleman pitää, mutta omalla toiminnallamme ja ratkaisuillamme voimme edistää toivottavaa huomista.
Löydätkö sinä näistä tulevaisuuden Kainuun?
Parempi kuin piilaakso
Parempi kuin piilaakso -skenaarion keskiössä on puhdas tulevaisuus, jota edistävät Kainuun luonto, kestävä ajattelu, kiertotalous ja rohkeat innovaatiot. Etätyö näyttelee merkittävää roolia. Kainuusta käsin tehdään etätöitä ulkomaille saakka ja Kainuun kärkiyritysten osaavaa työvoimaa vahvistetaan ulkomaisella työvoimalla. Väestön kasvu vaikuttaa myönteisesti Kainuun talouskasvuun ja kasvaneet verotulot näkyvät hyvinvointina sekä laajentuneena palvelutarjontana. Kainuussa vallitseva miellyttävän viileä ilmasto on noussut entistä merkittävämmäksi kilpailuvaltiksi niin matkailussa kuin uusien osaajien houkuttelussa.
Kotimaiseen ruoantuotantoon on haluttu investoida huoltovarmuuden näkökulmasta, minkä lisäksi viljelyä tehostavat erilaiset kontti- ja vertikaaliviljelyiden kokeilut. Tekoäly tehostaa yhä uusien alojen toimintaa, kuten maakunnalle yhä tärkeää metsäteollisuutta, johon on investoitu voimakkaasti.
Kuva: Parempi kuin piilaakso –skenaario. Kuvittanut Jonna Hänninen.
Kituva kotiseutu
Kituva kotiseutu -skenaariossa kainuulaisten tulevaisuususko on vaihtunut kokonaisvaltaiseen pessimismiin ja maakunnan heikentyneen veto-pitovoiman hiljaiseen hyväksyntään. Pitkittynyt poikkeusaika ajoi Suomen talouden ja erityisesti vientiteollisuuden alamäkeen myös Kainuuseen. Moni Kainuuseen elinvoimaa vuosikymmeniä tahkonnut yritys on lopettanut toimintansa. Työikäiset pakenevat Kainuusta eikä työvoimaa ei riitä enää edes välttämättömiin ylläpitotehtäviin.
Päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät ja kansa voi huonosti. Kainuu eristäytyy vähitellen muusta maasta mm. lentoyhteyksien puuttuessa. Kiinteistöjen arvot romahtavat ja maakunnan tulevaisuus näyttää synkältä.
Kuva: Kituva kotiseutu –skenaario. Kuvittanut Jonna Hänninen.
Kotoisessa kuplassa
Kotoisessa kuplassa -skenaariossa koko Suomi elää murrosaikaa. Raskaat 2020-luvun vuodet ovat takana. Ukrainan sodan muuttuminen jäätyneeksi konfliktiksi koettelee koko Euroopan kestävyyttä.
Voimakasta väestönkasvua Kainuussa ja koko Suomessa selittää toisaalta syntyvyyden nousu, toisaalta aktiivinen maahanmuutto, jonka taustalla vaikuttivat ilmastonmuutos ja turvattomuuden lisääntyminen. Suomen tasaisesti kasvava talous ja maine uuden teknologian kehittäjänä houkuttelevat uuskainuulaisia asettumaan aloilleen vielä miellyttävänä pysyttelevään ilmastoon.
Kuva: Kotoisessa kuplassa –skenaario. Kuvittanut Jonna Hänninen.
Tutuilla teillä
Tutuilla teillä -skenaariossa arki Kainuussa jatkuu uralla, joka vastaa 2020-luvulla tehtyjä ennusteita. Väestön vähenemisen myötä työvoimapula vaivaa maakunnan kärkialoja ja erityisesti hyvinvointialaa, johon ei löydy tekijöitä.
Etätyön valtavirtaistuminen on puolestaan avannut kainuulaisille osaajille kiinnostavia työmahdollisuuksia ympäri maailman. Etätyöstä on muodostunut strateginen valttikortti niille toimialoille ja yrityksille, jotka ovat panostaneet joustavuuteen ja erilaisiin yhteistyömuotoihin.
Rohkeat investoinnit ovat tuottaneet tulosta useilla toimialoilla. Kainuun peliklusteri näyttäytyy hyvänä esimerkkinä muiden koulutusalojen keskittämisen hyödyistä. Digitalisaatio ja koulutusjärjestelmän muutokset edistävät uusien kansainvälisten koulutusohjelmien avauksia, mikä houkuttelee myös kainuulaisia nuoria jäämään kotiseudulle.
Kuva: Tutuilla teillä –skenaario. Kuvittanut Jonna Hänninen.
Näitä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia tarkastellessa mukaudun mieluiten positiivista mielikuvaa luoviin vaihtoehtoihin, jotka edellyttävät kainuulaisilta maalaisjärjen rohkeaa käyttöä jatkossakin. Kainuun vetovoimatekijöitä on edelleen vahvistettava ja meidän on uskottava oman alueemme mahdollisuuksiin. Poikkeusajan positiivisia jälkiä ovat paikkariippumaton työ ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet, mikä on alueellemme tärkeä asia jo nyt.
Tarvitaan käytännön tekemistä, rohkeita ja järkeviä päätöksiä – jalkoja maassa ja unelmia ilmassa. Sitä Kainuussa tarvitaan. Kainuulaisilta löytyy kyllä tarvittavaa sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä, sopivasti maalaisjärkeä ja rohkeutta.
Järjestelmällisellä ennakointityöllä valmistaudumme tulevaan ja olemme vahvoja ottamaan vastaan sen, mitä vastassa on. Tulevaisuus on erilainen – ja ainoa varma asia muuttuvassa maailmassa on muutos. Rakennetaan yhdessä Kainuuseen sellainen tulevaisuus, joka kantaa meitä jatkossakin.
Kirjoittaja on Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikön johtava asiantuntija Taina Leinonen
