Kainuun kylätoiminta
Kainuun kylätoiminta tekee vaikuttamistyötä paikallisen kylätoiminnan puolesta ja toimii maakunnallisena kylätoimijana Kainuussa. Toiminta-alueena on Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.
Toiminnan keskiössä on Kainuun kylät, kyläyhdistykset ja kylätoimijat, joita kuullaan toiminnan suunnittelussa sekä aktivoidaan osallistumaan ja toteuttamaan niin perinteistä kylätoimintaa kuin kokeilemaan rohkeasti uutta, verkostoitumaan sekä lisäämään yhteistyötä.
Teemme vaikuttamistyötä paikallisen kylätoiminnan puolesta ja tavoitteemme on, että paikallinen kehittäminen jatkuu aktiivisena. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä toiminta-alueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa kylien kehittämisessä sekä kylien asukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa.
Kainuun maakunnallista kylätoimintaa luotsaa kyläkoordinaattori yhdessä kylätyöryhmän kanssa.
Mitä kyläkoordinaattori tekee?
Palvelut kylille
- Aktivointi
- Koulutukset
- Neuvonta
- Kylien kehittämistehtävät
- Kylärekisteri
- Hankesuunnittelussa auttaminen
Vaikuttaminen
- Yhteistyö maaseudun kehittämisverkostojen kanssa
- Asiantuntijapuheenvuorot
- Ohjausryhmät ja ohjelmatyö
- Tiedotteet ja kannanotot
Näkyvyys
- Viestintä ja tiedottaminen
- Valtakunnallisten kylätapahtumien koordinointi Kainuussa
- Vuoden Kylä -kilpailu
- Avoimet Kylät -päivä
- Avoimet Joulukylät
- Suomen Kylät ry:n toiminnan tuominen maakuntatasolle
Kutsu kyläkoordinaattori Kylään!
Marjut Kyllönen
marjut.kyllonen@kainuuleader.fi
040 626 39 21
TULE MUKAAN VARAUTUMISEN TEAMS-TILAISUUTEEN!
Kainuun kylätoiminta ja Oulujärvi Leaderin yhteisökartturi järjestävät varautumiseen liittyvän yhteisen Teams-tilaisuuden.
Teams-tilaisuus
Ti 26.11.2024 klo 17
Pitkät pakkasjaksot, epävakaa maailmantilanne, mobiiliverkkojen katkot, myrskyt tai tulipalot. Miten teidän alueellanne on varauduttu näihin haasteisiin?
Harvaan asutuilla alueilla tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia kotitalouksille. Pitkät sähkökatkot voivat vaikuttaa lämmitykseen ja veden saantiin, ja ongelmat netti- ja mobiiliverkoissa voivat hankaloittaa tiedonjakelua ja -saantia.
Viime vuosina varautumiseen on panostettu eri puolilla Suomea. Tavoitteena on ennakoida ongelmia, jotta verkostot olisivat valmiina ja toimintamallit sekä tarvikkeet mietittyinä, kun niitä tarvitaan.
Tilaisuudessa kuullaan kaksi inspiroivaa esimerkkiä aiheesta.
Ensimmäinen puheenvuoro: Suomen kylien Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlaja kertoo kylävara-toimintamallista, jota pyritään muodostamaan ja vahvistamaan yksityisten 72 tunnin varautumisen ja julkisen varautumisen lisäksi. Toimintamallissa kootaan yhteen esimerkiksi tietoja paikallisten yhteisöjen omista voimavaroista ja keinoista sekä viranomaisten kanssa tekemästä yhteistyöstä. Samalla kuulemme, miten valtakunnallinen hanke voisi hyödyntää oman alueemme toimijoita.
Toinen puheenvuoro: Ylä-Muuratjärven (Keski-Suomi) kylävarautumisen toiminnot. Taustalla on jo ennestään organisoitu naapuriapu, Vapepa-ryhmän perustaminen ja järjestyksenvalvojakoulutus. Nyt suunnitteilla on alueen oman valmiuskeskuksen perustaminen, jossa testataan kylätalon toimintaa erilaisissa kriisitilanteissa, kuten hätämajoitustilana.
Tilaisuus on kaikille avoin, eikä siihen tarvita ennakkoilmoittautumista.
Tervetuloa mukaan tilaisuuteen!
Virtuaaliset Kyläkahvit joka kuukauden viimeinen tiistai 28.5. alkaen klo 17.00 – 18.00.
Nähdään virtuaalisilla Kyläkahveilla Teamsissa.
Kokoonnutaan yhteen vaihtamaan kuulumisia ja verkostoitumaan muiden kylätoimijoiden kanssa.
Jokaiselle kerralle on suunniteltu teema, jolla aloitetaan. Jatketaan sen jälkeen vapaalla keskustelulla.
Voit osallistua keskusteluun tai tulla vain kuuntelemaan.
Ei ennakkoilmoittautumista.
Aiheet:
28.5. Viestintävinkit
25.6. Kyläkummitoiminta
29.10. Kylätaide
26.11. Varautuminen kylillä
28.1. Kulttuuria kylille. Infoa Me olemme kulttuuria -ohjelmahausta, koordinaattori Minna Härkönen, Yhdenvertainen Oulu2026-hanke, Oulun kulttuurisäätiö.
25.2. Tekoälykoulutus. Kyläkoordinaattori Marjut Kyllönen ja Yhteisökartturi Maria Helo.
Osallistumislinkin löydät alapuolelta. Se ohjaa sinut Teamsiin:
Kylätyöryhmän tehtävänä on toimia Kainuun kylätoiminnan viestinviejänä oman kunnan kyliin ja tuoda vastaavasti oman kunnan kylien viestiä Kainuun kyläkoordinaattorin suuntaan. Kylätyöryhmän käsittelee kylätoiminnan ajankohtaisia asioita.
Kylätyöryhmän jäsenten tulee edustaa alueellisesti mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti koko toiminta-aluetta.
Kylätyöryhmän jäsenten tulee olla mukana alueensa kylä-/yhdistystoiminnassa aktiivisesti.
Jäsenet:
Kuhmo Pirjo Heikkinen
Ristijärvi Salla Heikkinen
Suomussalmi Kirsi Manninen
Sotkamo Tuula Kärnä
Kajaani Kari Karhu
Paltamo Jani Naumanen
Puolanka Hilkka Veijola
Kylätyöryhmään kaivataan edustajaa Hyrynsalmelta. Ota yhteyttä kyläkoordinaattoriin, jos haluat olla vaikuttamassa maakunnallisen kylätoiminnan toteuttamisessa.
Kyläkoutsi – osaamista kyliin ja kortteleihin
Kyläkoutsi® on Suomen Kylät ry:n kylien ja kortteleiden kouluttamiseen tuotettu koulutuskonsepti. Kyläyhdistyksillä ja muilla vastaavilla toimijoilla on mahdollisuus tilata paikan päälle kylään tai kortteliin Kyläkoutsi pitämään info, työpaja tai koulutustilaisuus erilaisista toimintaa kehittävistä aiheista.
Koulutusaiheita:
Kylästä kuuluu – Kylien ja korttelien toimiva viestintä
Viestintä on yhdistyksen toiminnan perusedellytys ja voimavara, jonka käyttäminen vaatii tietoa ja taitoa. Hyvin suunniteltu tiedottaminen on tehokasta ja nopeaa, aktivoi toimintaa, lisää tunnettuutta ja auttaa yhdistystä edistämään sille tärkeitä asioita. Tässä koulutuksessa käydään läpi monipuolisesti kylien ja korttelien viestintää. Sitä miksi, miten, kenelle ja missä viestitään. Koulutus juoksutetaan läpi niin, että osallistumalla aktiivisesti ja pohtimalla jokaisen osion kohdalla liittymäpintoja oman yhdistyksen toimintaan, saa koulutuksen jälkeen erittäin hyvän ja toimivan pohjan yhdistyksen viestintäsuunnitelmaksi.
Toimintaa taloihin – Yhteisöllisten tilojen monipuoliset käyttömahdollisuudet
Kyliltä löytyy usein vähintään yksi yhteisöllinen tila, jota käytetään monipuolisesti kylän toiminnassa. Käyttömahdollisuuksien kartoittaminen ja tilojen monipuolinen käyttö on koko kylän etu. Kasvavia ylläpitokustannuksia pystytään kattamaan käyttöasteen lisäämisellä. Tässä kokonaisuudessa saa vinkkejä siihen, miten yhteisöllisestä tilasta saadaan vielä enemmän irti. Koulutuksen kohderyhmänä ovat ne kylät ja korttelit, jotka pohtivat oman yhteisöllisen tilan käyttöasteen lisäämistä. Koulutuksessa keskitytään lähinnä kylien yhteisöllisiin taloihin ja tiloihin (kylätalot, seurantalot yms.) vaikkakin yhteisöllinen tila saattaa löytyä kylältä vaikkapa kyläkaupan nurkkapöydästä.
Vapaaehtoistyö kylissä ja kortteleissa – Markkinoi, rekrytoi ja motivoi
Yhdistystoiminnan perusajatuksiin kuuluu, että toiminta on vapaaehtoista. Vapaaehtoistyö koostuu tehtävästä, sen tekijästä ja tehtävän tarjoajasta eli kylästä/korttelista. Vapaaehtoistyötä on tarjolla enemmän, kuin tekijöitä, joten vapaaehtoistyö pitää osata markkinoida hyvin. Markkinointi tarkoittaa vapaaehtoistyötehtävän määrittelyä ja siitä viestimistä. Tässä kokonaisuudessa kylä/kortteli pääsee pohtimaan oman yhdistyksen vapaaehtoistyön kehittämistä.
Mistä rahaa toimintaan? – Varainhankinnan kehittäminen kylissä ja kortteleissa
Kylätoimintaan liittyy usein kustannuksia ja kustannusten kattamiseen tarvitaan varoja. Varoja voi kerätä monella eri tavalla sekä laatia hakemuksia eri tahoille. Koulutuksessa tutustutaan varainhankintaan monelta kannalta, herättäen samalla ajatuksia oman kylän varainhankinnan kehittämiseen.
Digitaidot kylissä ja kortteleissa – Yhdistystoimijoiden digiosaaminen haltuun
Tässä käydään läpi digitaitojen perusteita: miten digitaitoja voi kehittää ja mitä kannattaa ottaa huomioon kylien/korttelien toiminnassa digitaitojen osalta. Tutustumme myös siihen mitä järjestelmiä, ohjelmia ja laitteistoa on hyvä olla olemassa.
Kyläsuunnitelma – Kylän tai korttelin yhteinen tulevaisuus
Kyläsuunnitelma on kyläläisten yhdessä laatima dokumentti yhteiselle suunnalle ja tekemiselle. Sen kokoamiseen kannattaa kutsua laajasti mukaan kaikki kyläläiset ja kylällä vaikuttavat tahot. Lopputuloksena syntyy kyläläisten yhteinen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Tässä kokonaisuudessa käydään läpi, miten kyläsuunnitteluprosessi on mahdollista toteuttaa kylissä ja kortteleissa. Sisällössä puhutaan kylistä ja kyläsuunnitelmasta, mutta prosessi on sovellettavissa myös kortteleiden ja asukasyhdistysten toimintaan.
Ideasta toteutukseen – Kehittämistarpeiden hankkeistaminen
Hankkeiden toteuttaminen tulee lähteä konkreettisesta tarpeesta: jotain yhteisön toimintaa tukevaa asiaa halutaan kehittää yhdessä. Hanketta ei kannata tehdä hankkeen takia, vaan hankkeen tulee tuoda lisäarvoa yhteisölle.
Yhdistystoiminnan ABC – Kylä- ja korttelitoiminnan perusteet
Yhdistyksissä toiminnalla voidaan tavoitella jotain päämäärää ja vaikuttaa asioihin yhdessä. Yhdistyksen toiminnassa tulee huomioida yhdistyslain vaatimukset, mutta ei pidä unohtaa omaa visiota ja missiota miksi yhdistys on olemassa. Tässä kokonaisuudessa tutustumme yhdistystoiminnan perusteisiin kylien ja korttelien näkökulmasta.
Vaikuta & verkostoidu – Osallisuuden ja yhteistyön mahdollisuudet kylä- ja korttelitoiminnassa
Tässä aiheena on vaikuttaminen ja verkostoituminen yhteisön tai yhdistyksen näkökulmasta. Miten kylät tai korttelit voivat kehittää verkostoja ja vaikuttaa? Ja lisäksi mietitään mitä hyötyä vaikuttamisesta ja verkostoitumisesta on yhteisöille.
Tapahtumatuotanto – Järjestä onnistunut kylä- tai korttelitapahtuma
Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa keskittyä perusasioihin ja miettiä kaikki yksityiskohdat tarkkaan ennakkoon. Tapahtumien järjestäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä vahvaa panostusta vapaaehtoisilta. Hyvin suunniteltu tapahtuma on helppo toteuttaa tapahtumapäivänä.
